Aino-Kaisa riemuissaan, Virpi itki

Aino-Kaisa Saarinen sijoittui lauantaina Whistler Olympic Parkissa kolmanneksi naisten maastohiihdon perinteisen tyylin 30 kilometrin matkalla. Tuskaisesti sujuneet olympiakisat päättyivät näin Aikun osalta hänen ensimmäiseen henkilökohtaiseen olympiamitaliin. Saarinen julisti samalla tavoitteen saavutetuksi.

- Mä sanoin silloin että henkilökohtainen mitali (on tavoitteena) ja kyllä mä sain sen mitä mä hain täältä, Saarinen kertoi lauantain kilpailun jälkeen.

Saarinen kuvaili sekä viestin että kolmenkympin saavutuksia voitetuiksi pronsseiksi. Viestimitali oli helpotus ja jälkimmäinen herkullisempi.

- Kyllä tää henkilökohtainen pronssi tietysti vielä paremmalle maistuu. Viesti oli vähän että huh helpotus, tulihan se sieltä vihdoin.

Saarisen uran ensimmäinen olympiamitali tuli Torinon parisprintistä.

Saarisen taktiikkana oli lauantaina vaihtaa suksia 5, 15 ja 25 kilometrin kohdalla. Suunnitelmat menivät kuitenkin roskakoppaan heti ensimmäisen vitosen lenkin jälkeen, sillä sukset jäi vaihtamatta.

- En tiedä, mitä päässä liikkui vai liikkuiko mitään. Menin vain lauman mukana.

Saarinen vaihtoi loppujen lopuksi suksia 10, 20 ja 25 kilometrin kohdalla. Hän sanoi viimeisen vaihdon olleen loistava veto vaikka ´varikolla´ siltä ei näyttänytkään.

- Mä en meinannut saada suksea kiinni, kun satoi vettä niin mulla oli sormet aivan jäässä. Yritin siinä sitten tunnottomilla käsillä saada siteen auki ja siteen kiinni, niin se ei ei ihan onnistunut.

Saarinen menetti sähläyksessään useita sekunteja. Paniikki pronssin karkaamisesta vaihtui kuitenkin nopeasti itseluottamukseen.

- Tuli ensin vähän sellainen epätoivo, että pääsikö ne hirveästi karkuun, mutta kun pääsin tohon mäen päälle ja lähdin siihen laskuun, niin tajusin, että ei tässä ole mitään hätää.

Kärkikaksikko, kultaa lopulta 0,3 sekunnin erolla voittanut Puolan Justyna Kowalczyk ja Norjan Marit Björgen, lähtivät karkumatkalle viimeisen kympin alussa. Saarinen oli maalissa 14,2 sekuntia ennen neljänneksi sijoittunutta Saksan Evi Sachenbacher-Stehleä.

- Kyllä se oli maksimi mitä tänään lähti. Tää oli aikalailla taktikoitu pronssi, Saarinen totesi mitaliin päättyneestä suorituksestaan.

Virpi Kuitunen kyynelehti

Virpi Kuitunen sijoittui 14:nneksi Vancouverin olympiakisojen 30 kilometrin matkalla, joka jäi samalla hänen uransa viimeiseksi arvokisastartiksi. Kuitusen hiihto sujui hyvin, mutta kilpailu meni hänen osaltaan pilalle toisella vitosen lenkillä sattuneen kaatumisen takia.

- Suksi tökkäsi ja sitten mä ajauduin siitä kovalta lumelta sinne pehmeälle lumelle. Sitten tökkäsi vähän enemmän. Sieltä sitten kipusin takasin ladulle ja rupesin hiihtään kiinni, mutta 25 sekkaa oli lähin mihin pääsin. Kyllä se (kilpailu) varmaan siihen meni, kyynelehtivä Kuitunen kertasi dramaattisia tapahtumia.

- Tänään oli tosi hyvä päivä. Se alkuvauhti oli tosi helppoa. Välillä aina tuntui, että saa kiinnikin ne vaikka ei liian kovasti ruvennut yrittään, Kuitunen kuvaili muuten hyvin mennyttä lauantaita.

Uransa lopettamisesta kertonut Kuitunen ei nähnyt tarvetta alkaa avaamaan kuluvan kauden ongelmia, sillä se mihin harjoituksilla tähdättiin, niin myös toteutui.

- Se löytyi se vauhti. Tavoite oli olla tänään parhaassa kunnossa ja olin, Kuitunen totesi.

Kuitunen aikoo kilpailla loppukaudesta ahkerasti. Viimeisen kerran hänet nähdään kilpaladulla SM-kisoissa.

Sarasojan kisoille hyvä päätös

Riikka Sarasojan urakka Vancouverin olympiakisoissa päättyi naisten 30 kilometrin 13. sijaan. Sarasoja sanoi kilpailun jälkeen, että kisat eivät ole olleet hänelle helpot, mutta viimeinen matka sujui sentään hyvin.

- Oli hyvä hiihto. Ilmeisesti tankkaukset sun muut onnistui hyvin ja toki suksi oli hyvä.

Suksenvaihtosirkusta jännittäneen Sarasojan suunnitelma oli tulla ´varikolle´ 5, 15 ja 25 kilometrin kohdalla. Hän toteutti alkuperäisen taktiikkansa ja sanoi sen onnistuneen. Hieman jäi kuitenkin spekuloitavaa.

- Ainoa mitä jäin vähän miettimään, että olisiko sillä ekalla parilla kannattanut hiihtää 10 kilometriä, se oli niin älyttömän hyvä. Siinä (vaihdossa) tuli pieni ero siihen isompaan porukkaaan.

Sarasoja oli päätösmatkalla toiseksi paras suomalainen. Hän löi 14:nneksi sijoittuneen Virpi Kuitusen 3,5 sekunnilla. Sarasoja ei kuitenkaan löytänyt ylimääräistä hohtoa Kuitusen kukistamisesta.

- Nämä ei ollut SM-kisat vaan olympialaiset. Ei siitä mulle mitalia jää käteen. Mukava on onnistua, mutta en mä täällä suomalaisia vastaan kilpaile, Sarasoja totesi.

Sarasoja kilpaili Whistler Olympic Parkissa myös 10 kilometrillä (31:s), yhdistelmäkilpailussa (21:s) ja parisprintissä (8:s). Viimeisen päivän ´venymishiihtonsa´ jälkeen hän pääsee kotiin hyvillä mielin.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen. Sarasojan mukaan tarkemman analyysin aika on vasta keväällä, jolloin katsotaan missä onnistuttiin ja missä on parannettavaa.

Sarasoja aikoo jatkaa uraansa ainakin vielä neljä vuotta, mutta vain yhdellä tavalla.

- Kyllä minä sinne Sotshiin asti jatkan. Kun mä jatkan uraani, niin mä en osaa jatkaa puolivaloilla vaan mä meen joko 100 lasissa tai mä en mee ollenkaan, Sarasoja vakuutti lopuksi.

Krista Lähteenmäki kävi turvallaan

Krista Lähteenmäki hiihti lauantaina uransa toisen 30 kilometrin kilpailun. 19-vuotias Lähteenmäki sijoittui Whistler Olympic Parkin ladulla 26:nneksi. Hän oli tyytväinen kilpailuunsa vaikka ilman kommelluksia se ei sujunut.

- Kilometri ennen maalia hiljaisessa laskussa olin mennyt siitä usalaisesta ohi, mutta sitten vedin turvalleen ja sen jälkeen ei kyllä lihaksisto toiminut, kun menin ihan märkään lumeen, Lähteenmäki kertasi lopun tapahtumia.

Lähteenmäen taktiikkana oli vaihtaa suksia 5, 15 ja 25 kilometrin kohdalla. Suunnitelma toteutettiin ja se toimi.

- Sija on tosi hyvä. Olisi kuitenkin toivonut, että viimeisellä kilometrillä olisi jakasanut iskeä, mutta lihaksisto ei vaan toiminut, kun olin ihan jäässä, Lähteenmäki sanoi.

Kilpailu oli muutenkin Lähteenmäen kannalta vaihderikas.

- 10 kilometrin jälkeen oli monot ihan märät, vähän lisäpainoa piti ottaa. Alamäet oli kanssa aika mielenkiintoista laskea. Eka oli lasit päässä, mutta kun ei niistäkään meinannut nähdä mitään, Lähteenmäki hymyili.

Lähteenmäki oli hiihtänyt 30 kilometriä kilpaa ensimmäisen kerran Rukan SM-kisoissa pari vuotta sitten. Tuolloin mentiin kuitenkin väliaikalähdöllä, Whistlerin kisa oli yhteislähtö.

- Oli erilaista. Sen huomasi tuossa, kun joutui aika takaa lähteen, niin eka 10 kilometriä oli semmoista säheltämistä, joku hiihti koko ajan kannoille.

Lähteenmäki osallistui ensimmäisissä olympiakisoissaan myös 10 kilometrin matkalle, jolla hän päätyi sijalle 53.